Elektroniikkafoorumi.com

Mikrokontrollerit ja ohjelmointi :: atmega32 ajotietokoneeksi (projekti google.code)

L18 — Tue, 09 Mar 2010 19:32:49 GMT

Kirjoittaja: L18
L�hetetty: Ti Maa 09, 2010 22:32 (GMT 3)

Koodi:

hd44780_init(void)
{

HD44780_DDR = _BV(HD44780_RS) | _BV(HD44780_RW) | _BV(HD44780_E)
| HD44780_DATABITS;

_delay_ms(15); /* 40 ms needed for Vcc = 2.7 V */
hd44780_outnibble(HD44780_FNSET(1, 0, 0) >> 4, 0);
_delay_ms(4.1);
hd44780_outnibble(HD44780_FNSET(1, 0, 0) >> 4, 0);
_delay_ms(0.1);
hd44780_outnibble(HD44780_FNSET(1, 0, 0) >> 4, 0);
hd44780_wait_ready();

Tossa LCD initiss� on muuten noi viiveet just sen minimin mik� HD44780 datasheetiss� mainitaan, ett� ehk� kannattaa muuttaa nuo varmuuden vuoksi esim.

Koodi:

hd44780_init(void)
{

HD44780_DDR = _BV(HD44780_RS) | _BV(HD44780_RW) | _BV(HD44780_E)
| HD44780_DATABITS;

_delay_ms(20); /* 40 ms needed for Vcc = 2.7 V */
hd44780_outnibble(HD44780_FNSET(1, 0, 0) >> 4, 0);
_delay_ms(5);
hd44780_outnibble(HD44780_FNSET(1, 0, 0) >> 4, 0);
_delay_ms(0.2);
hd44780_outnibble(HD44780_FNSET(1, 0, 0) >> 4, 0);
hd44780_wait_ready();

Verkkovirtakytkenn�t :: Boilerin Teho

L18 — Tue, 09 Mar 2010 19:08:39 GMT

Kirjoittaja: L18
L�hetetty: Ti Maa 09, 2010 22:08 (GMT 3)

Mihin se menee tuo "blue"-johto? Johonki liittimen tyhj��n pinniin vai?
Vaikea sanoa miksi se olisi noin kytketty...ehk� asiansa osaamaton asentaja, s�hk�ns��st�, joku kosmisesta s�teilyst� johtuva seikka?

Tuohon osaa varmaan vastata ainoastaan se asianomainen asentaja.

Apua aloittelijoille :: Moduloitu valo.

Ampuja — Tue, 09 Mar 2010 14:50:39 GMT

Kirjoittaja: Ampuja
Aihe: Moduloitu valo.
L�hetetty: Ti Maa 09, 2010 17:50 (GMT 3)

Terve! Onko kukaan kokeillut tuota isommassa mittakaavassa? Ulkomailla ja muuvalla Neuroopassa porukka n�kyy k�ytt�v�n jopa 5W lasereita Kiinostus ois kokeilla pitemm�n kantaman sovelluksia, sen takia kyselen onko kell�� muulla kokemusta t�st�?

Kaks t�mm�st� ledi� oli kuuneltavissa hyv�ll� ��nen laadulla viel� noin 10m p��st� http://www.bebek.fi/kauppa/lisatiedot.php?&tuote_id=13914.
_________________
Kun sininensavu tulee ulos laite on rikki!

Verkkovirtakytkenn�t :: Boilerin Teho

navon — Tue, 09 Mar 2010 12:43:43 GMT

Kirjoittaja: navon
L�hetetty: Ti Maa 09, 2010 15:43 (GMT 3)

Lis�yst� edelliseen: Tehdaskytkent� 1- ja 3-vaiheisena.

http://i48.tinypic.com/1qh1si.jpg

Meill� ei yl�kerrasta l�ytynyt 3-vaihe johdotusta ja se kytkettiin 1-vaiheisena, lis�ksi hyv� syy k�ytt�� boileria kahdella vastuksella on
s��st�syy eli yhden rikkoutuessa voidaan ottaa ohitettu vastus k�ytt��n.

Mutta edelleen se kysymys miksi kaksi rinnakytketty� vastusta on sarjassa kolmannen kanssa?(kuva2)

Verkkovirtakytkenn�t :: Boilerin Teho

navon — Tue, 09 Mar 2010 11:32:34 GMT

Kirjoittaja: navon
L�hetetty: Ti Maa 09, 2010 14:32 (GMT 3)

Ensimm�isess� kuvassa R1 on tosiaan ohitettu ja se on Haato boilerin
tehdaskytkent� 1-vaiheisena ja pit�si olla teholtaan 2000W jos sein�st�
l�ytyy 3-vaihejohdot saadaan silloin kolmella vastuksella 3000W.

Mik� voisi olla s�hk�miehell� syyn� kytke� boileri (2-Kuva)n�in tehottomaksi,kuin se t�ll� hetkell� on?

Verkkovirtakytkenn�t :: Boilerin Teho

L18 — Mon, 08 Mar 2010 19:11:47 GMT

Kirjoittaja: L18
L�hetetty: Ma Maa 08, 2010 22:11 (GMT 3)

Onko tuossa ensimm�isess� kuvassa siis ohitettu tuo R1? Vai k�sitink� ihan v��rin? Mit� j�rke� yksi vastuksista on ohittaa jos se siell� kuitenkin on?
Kyll�h�n se teho tuolla tietysti lis��ntyy, mutta virta tulee sitten yli kolmekertaiseksi my�s...

Verkkovirtakytkenn�t :: Boilerin Teho

navon — Mon, 08 Mar 2010 18:16:14 GMT

Kirjoittaja: navon
L�hetetty: Ma Maa 08, 2010 21:16 (GMT 3)

Alempi kytkent� on s�hk�miehen 6v sitten tekem�, onko boilerimme
todellakin ollut n�in tehoton koko ajan vain 640W. Onko laskutapa
todellakin oikea?

Ylempi kytkent� on Haato boilerin 1-vaihekytkent� olisiko kytkent� syyt�
vaihtaa t�llaiseksi?

Verkkovirtakytkenn�t :: Boilerin Teho

Lahha — Mon, 08 Mar 2010 16:34:52 GMT

Kirjoittaja: Lahha
L�hetetty: Ma Maa 08, 2010 19:34 (GMT 3)

Min� en kyll� paljoa asiasta tied� mutta n�ytt�s ett� ihan oikein olet laskenut.
_________________
-Yll�pito
yllapito (at) elektroniikkafoorumi.com

Tekninen tuki :: Boilerin Kytkent�

Lahha — Mon, 08 Mar 2010 15:59:31 GMT

Kirjoittaja: Lahha
L�hetetty: Ma Maa 08, 2010 18:59 (GMT 3)

Jatkuu tuolla: http://www.elektroniikkafoorumi.com/phpBB2/viewtopic.php?p=4925
_________________
-Yll�pito
yllapito (at) elektroniikkafoorumi.com

Verkkovirtakytkenn�t :: Boilerin Teho

navon — Mon, 08 Mar 2010 15:10:48 GMT

Kirjoittaja: navon
Aihe: Boilerin Teho
L�hetetty: Ma Maa 08, 2010 18:10 (GMT 3)

Voisiko joku selvent�� alla olevista boilerin kytkenn�ist� saatavat tehot.
Omista laskelmistani ei kannata v�litt��, tai juuri niiden takia haluaisinkin saada selvennyksen laskelmiini.
Vastukset ovat 55 Ohmisia.

http://www.forumimagecodes.com/images/hbn41mi252disuz5pn2m.jpg

http://www.forumimagecodes.com/images/ftplue3lnt1glwjkdt.jpg

Tekninen tuki :: Boilerin Kytkent�

navon — Mon, 08 Mar 2010 14:03:29 GMT

Kirjoittaja: navon
Aihe: Boilerin Kytkent�
L�hetetty: Ma Maa 08, 2010 17:03 (GMT 3)

Voisiko joku selvent�� alla olevista boilerin kytkenn�ist� saatavat tehot.
Omista laskelmistani ei kannata v�litt��, tai juuri niiden takia haluaisinkin saada selvennyksen laskelmiini.
Vastukset ovat 55 Ohmisia.

http://www.forumimagecodes.com/images/ftplue3lnt1glwjkdt.jpg

http://www.forumimagecodes.com/images/hbn41mi252disuz5pn2m.jpg

Autoelektroniikka :: PWM-s��din, joka ei toimi kunnolla

jahonen — Mon, 08 Mar 2010 13:41:27 GMT

Kirjoittaja: jahonen
L�hetetty: Ma Maa 08, 2010 16:41 (GMT 3)

NE555:n k�yttiksiss�, eli nastojen 1 ja 8 v�liss� pit�isi varmaan olla joku konkka, esim. 100�F elko. Lis�ksi riippuen moottorista, diodin D3 l�pi kulkee huomattava virtam��r� kun transistori ei johda joten 1N4001 ei miss��n tapauksessa ole sopiva. Periaatteessa diodin pit�isi kest�� hetkellisesti sama virta kuin FETinkin.

Ongelma voi johtua siit� ett� kun fet alkaa johtamaan, moottori imee niin paljon virtaa ett� kytkenn�n j�nnite notkahtaa ja fetin ohjaus j�� vajaaksi. Jotta FETin on-resistanssi on pieni, hilaj�nnitteen tulisi olla pulssin aikana ainakin 10V. Tuo em. konkka voi lievitt�� ongelmaa.

Muun elektroniikan sekoilu viittaa eritt�in pahaan EMC-ongelmaan, autopuolen sietotestit ovat aika rankat. FETin nopea sulkeutuminen voi hyvin aikaansaada ongelmia. Alkuper�inen transistori on hitaampi kytkeytym��n, joten ongelmatkin ovat lievempi�.

t. Janne

Autoelektroniikka :: PWM-s��din, joka ei toimi kunnolla

janne — Mon, 08 Mar 2010 11:30:58 GMT

Kirjoittaja: janne
L�hetetty: Ma Maa 08, 2010 14:30 (GMT 3)

Kyseinen kytkent� ei ole suoraan tarkoitettu ajoneuvok�ytt��n, vaan k�ytett�v�ksi "puhtaan" 12V s�hk�n per�ss�. Ep�ilen, ett� ongelmat johtuvat h�iri�ist�, jotka tulevat s��timeesi j�nnitesy�t�n kautta. Tarvitset siis sy�tt��n kunnollisen filtterin poistamaan h�iri�it�. Jotain t�m�n tapaista:

http://linuxcar.sone.jp/reg.en.html

Mitenk�s muuten tuo 10A diodi, kuumeneeko se miten paljon?
_________________
picaxella t�m�kin olisi jo tehty

Autoelektroniikka :: PWM-s��din, joka ei toimi kunnolla

hjh-82 — Mon, 08 Mar 2010 10:25:13 GMT

Kirjoittaja: hjh-82
Aihe: PWM-s��din, joka ei toimi kunnolla
L�hetetty: Ma Maa 08, 2010 13:25 (GMT 3)

Rakentelin t�llaisen PWM-s��timen auton l�mmityslaitteen moottoria varten:
http://www.partco.fi/raksarjat/futurekits/FK804_OHJEET.PDF Siirryin keskustelemaan aiheesta suomi24-foorumilta t�nne, kun en en�� apuja saanut.

Laskeskelin, moottorin resistanssin perusteella, ett� moottorin teho on yli 200W. Siksi korvasin alkuper�isen kytkenn�n transistorin t�llaisella:
http://www.vekoy.com/product_info.php?products_id=14768 FET on asiallisesti j��hdytyslevyss� kiinni.
4001-diodit vaihdoin 10 A kest�viin ik��n kuin varmuuden vuoksi. Aluksi minulla oli alle 100 W kest�v� FETti, mutta kun kytkent�� kokeili autossa, teho rajoittui liiaksi ja jokin kytkenn�ss� l�mpeni liikaa. P��ttelin, ett� arvio sadan watin moottorista on liian pieni ja mittasin moottorin resistanssin. Kytkenn�n kokeilemisen aikana lasinpyyhkij�t l�htiv�t itsekseen p��lle ja turvatyynyn merkkivalot syttyiv�t. Autossa on CAN-v�yl�.

Tehokkaammallakin FETill� kytkent� toimii suuremmallakin py�rimisnopeudella, mutta teho rajoittuu viel�kin liiaksi. T�ytt� py�rimisnopeutta ei saavuteta. Lis�ksi moottorista kuuluu (edelleen) outo vinkuva ��ni, jonka taajuus muuttuu py�rimisnopeuden mukaan. Jokin paikka kuumenee kytkenn�ss� viel�kin liikaa, sill� tulee hajua, mutta k�sikopelolla en saa paikallistettua mik� kuumenee. FET j��hdytyslevyineen ei minuutissa l�mpene k�yt�nn�ss� ollenkaan. Maadoituskontakti on takuulla hyv� ja moottori kunnossa. Liek�h�n tuollaisen moottorin sis�ll� h�iritsev�� elektroniikkaa? Py�rimisnopeutta on ohjattu etuvastuksilla.

Jos joku viitsii hieman vilkaista kytkent��, niin tulisiko mieleen mit� komponentteja kannattaa viel� vaihtaa tai miss� on vikaa. Onko FETti liian j�re� alkuper�iseen kytkent��n n�hden (max20W --> max330W ) vai tarvitseeko kenties vastusten tai konkkien arvoja muuttaa tai tehonsietoa kasvattaa?

Ty�tekniikat, ty�v�lineet, mittalaitteet ja testaus :: Hyv� yleismittari audiolaitteiden rakenteluun/vianetsint��n?

janne — Sun, 07 Mar 2010 20:24:36 GMT

Kirjoittaja: janne
L�hetetty: Su Maa 07, 2010 23:24 (GMT 3)

Kuva sisuskaluista:

T�n��n testailin v�h�n enemm�n mittaria, ja muuten vaikuttaisi mittari ihan laadukkaalta, mutta usbi-tiedonsiirtokaapelin toiminnallisuus on t�ysin romutettu. Ainoa, mit� sill� pystyy tekem��n on siirt�m��n mittarin omaan muistiin tallennetut mittaukset tietokoneelle. Ei puhettakaan, ett� uspikaapelia voisi k�ytt�� esim. jatkuvampaan datan loggaamiseen. Lis�ksi, tiedon siirt�minen tietokoneelle p�in takkuaa pahasti, sill� n. 1/3 datapaketeista hukkuu matkalle. Tiedonsiirto on yksisuuntaista, joten mit��n mahdollisuutta ei mittarilla olekaan tiet�� menik� data perille tietokoneeseen. Pikaisen googlauksen perusteella ongelma lienee optoerottimen liian suuressa sarjavastuksella, kolvaamalla tilalle pienempi pit�isi homman toimia.

Jos mittaria ei osta usb-kaapelin takia, niin silloin vaikuttaisi ihan p�tev�lt� hankinnalta. Oikeastaan ainoa toinen h�iritsev� seikka on diodiasennossa piippauksen hitaus, kest�� n. 0.5 sekuntia ennen kuin se reagoi mittajohtojen oikosulkemiseen.
_________________
picaxella t�m�kin olisi jo tehty

Analogiaelektroniikka :: Fetin ohjaus muuntajalla

janne — Sun, 07 Mar 2010 19:58:39 GMT

Kirjoittaja: janne
L�hetetty: Su Maa 07, 2010 22:58 (GMT 3)

Nyt on teho-osastokin saatu kasattua, ja testej� on p��sty ajamaan. Kuva:

10A kuormalla homma tuntuisi ainakin viel� toimivan kohtuullisesti, mutta skoopilla asiaa tutkittuani huomasin, ett� tl494 hakkuriohjain k�ytt�ytyy varsin ep�vakaasti. Kokeilin ensin joitakin kikkoja, mist� ei ollut juurikaan apua. Sitten huomasin, ett� jostain kohtaa sy�tt�j�nnitteeseen tulee h�iri�it�, jotka menev�t hakkuritaajuuden tahdissa. Tarkemmin hommaa tutkittuani ep�ilykset kohdistuvat nyt tehokomponenttien kytkeytymisiin, sill� siell� n�kyy melko ik�v�n n�k�isi� j�nnitepiikkej�. Ilmeisesti diodien ylitse pit�isi sijoittaa "RC-snubber"-piiri, mutta miten sellainen oikein mitoitetaan? Testasin pist�m�ll� sarjaan 5ohm vastuksen ja 1nF konkan, ja se auttoi jonkin verran, mutta h�iri�it� on viel�kin liikaa.

Vai onko koko toosan l�youtti yksinkertaisesti liian surkea n�ille tehoille taajuuksille?
_________________
picaxella t�m�kin olisi jo tehty

Mikrokontrollerit ja ohjelmointi :: atmega32 ajotietokoneeksi (projekti google.code)

StiNgeR — Sun, 07 Mar 2010 12:34:48 GMT

Kirjoittaja: StiNgeR
L�hetetty: Su Maa 07, 2010 15:34 (GMT 3)

SUT_CKSEL vaikuttaa ainakin kelloihin. Siit�h�n ilmeisesti voi dropdown-valikosta valita sille eri arvoja.

Jotenkin v�h�n sekavalta mun silm��n n�ytt�� tuo fuses-v�lilehti, itse olen oppinut PonyProgin fuse-dialogin. Jotkut taas sanovat PonyProgin fuse-valintoja hankalaksi.

Mikrokontrollerit ja ohjelmointi :: atmega32 ajotietokoneeksi (projekti google.code)

Lassivv — Sun, 07 Mar 2010 12:01:17 GMT

Kirjoittaja: Lassivv
L�hetetty: Su Maa 07, 2010 15:01 (GMT 3)

JKN kirjoitti:

Lassivv kirjoitti:

http://koti.kapsi.fi/~lassivv/hd44780.c

T�ll�isell� sit� siis koitettiin, mahtaako tuolla oikein rakenneltu?

Ohjelman toiminta n�kyy py�riv�n t�ysin sen varassa, ett� INT0-keskeytyspalvelussa k�yd��n riitt�v�n tihe�n tahtiin (32768 kertaa sekunnissa). DS1307:n hommana on generoida t�t� taajuutta INT0:aan. Jos on oskilloskooppi k�ytett�viss�, kannattaa varmistaa, ett� kontrollerin nastassa 16 n�kyy 32.768 kHz kanttiaalto. Jos ei ole, niin debuggerilla voisi varmistaa, ett� keskeytyspalvelussa yleens�kin k�yd��n.

Nuo viiveiden omituisuudet saattavat johtua vain siit�, ett� ms-viiveell� ei pysty tekem��n noin pitki� viiveit� (20 s), joku laskuri vuotaa yli ja lyhent�� viiivett� tavoitellusta. Riippuu viivekirjaston sis�isest� toteutuksesta, en tunne sit� tarkemmin.

Yleens� tuollaista, ett� kaikki asiat tehd��n keskeytyspalvelussa, pidet��n huonona ohjelmointityylin�. Tuon toimivuus ep�ilytt��, koska palvelussa suoritetaan useita printf-lauseita ja kuitenkaan keskeytyspalvelu ei saisi kest�� yli 300 us, muuten hukataan keskeytyksi�. Tuo ei voi toimia oikein. Mutta tuo h�lm�ily ei kyll�k��n aiheuta noita havaitsemiasi ongelmia, se tuottaa ainoastaan virheellisi� tuloksia.

Noniin nyt saatu vihdoin testailtua noita, oskilloskoopin mukaan int0 nastaan tulee oikeaa kanttiaaltoa.

Viiveit� koitin muuttaa, muutin kaikki delayt tuplasti pitemm�ksi lcd:hen liittyen, mutta silti ei n�ytt� alkanu pelaan. N�yt�lle saatu muutaman kerran tekstit n�kyviin, mutta sek��n ei onnistu kun vanhalla resetin r�mpp�yksell� ja kellotaajuudeksi pit�� olla s��detty 4mhz (16mhz kide).

Pit��k�h�n jotain fuseja tms. muuttaa kun on vaihdettu ennen 4mhz kiteell� olevalle mega32:lle --> 16mhz kide. Makefile v�lilehteen toki vaihdettu 16000000hz vanhan 4:n tilalle?

------------------------------------------------------------------------

T�ll�inen p�tk� tuolta hd44780.c iski silm��n:

Koodi:

/*
* Guarantee at least 500 ns of pulse width. For high CPU
* frequencies, a delay loop is used. For lower frequencies, NOPs
* are used, and at or below 1 MHz, the native pulse width will
* already be 1 us or more so no additional delays are needed.
*/
#if F_CPU > 4000000UL
_delay_us(0.5);
#else
/*
* When reading back, we need one additional NOP, as the value read
* back from the input pin is sampled close to the beginning of a
* CPU clock cycle, while the previous edge on the output pin is
* generated towards the end of a CPU clock cycle.
*/
if (readback)
__asm__ volatile("nop");
# if F_CPU > 1000000UL
__asm__ volatile("nop");
# if F_CPU > 2000000UL
__asm__ volatile("nop");
__asm__ volatile("nop");
# endif /* F_CPU > 2000000UL */
# endif /* F_CPU > 1000000UL */
#endif

Mahtaako tuolla olla mit��n merkityst� koodin toiminnan kannalta, ainakin jos makefileen m��ritt�� 4mhz niin n�ytt��n saa tietyll� resetin naksuttelulla oikean "k�ytt�liittym�n", mutta sek��n ei pikasella testill� reagoinu esim. nopeus signaalin nastan +5v pulsseihin.

Fuse v�lilehdell� ei tuntunu olevan mit��n kellotaajuuteen viittavaa: http://img532.imageshack.us/img532/3253/fusesg.png

Melkosen erikoiselta alkaa jo vaikuttamaan, kun mill��n saa edes n�yt�n tekstej� n�kym��n, vaikka ne kuitenkin resetill� kikkaillen saa n�kyviin

Analogiaelektroniikka :: Sy�ksvirran rajoittaminen

TAP — Sun, 07 Mar 2010 11:58:46 GMT

Kirjoittaja: TAP
L�hetetty: Su Maa 07, 2010 14:58 (GMT 3)

Isompi parempi, mutta surkean v�h�n tilaa joten joutui laittamaan alkuper�isen kanssa samaa kokoluokkaa olevan. Vastus k�r�hti koska IGBT k�r�hti ensin.

Analogiaelektroniikka :: Sy�ksvirran rajoittaminen

StiNgeR — Sat, 06 Mar 2010 23:17:32 GMT

Kirjoittaja: StiNgeR
L�hetetty: Su Maa 07, 2010 2:17 (GMT 3)

Tuo saattaisi olla aika hyv� koko, itse ehk� laittaisin numeroa isommalla tehonkestolla olevan, mutta ilmeisesti tuokin riitt�� kun eih�n hitsauskonetta yleens� koko aikaa olla kytkem�ss� p��lle ja pois.

Analogiaelektroniikka :: Sy�ksvirran rajoittaminen

TAP — Sat, 06 Mar 2010 20:21:07 GMT

Kirjoittaja: TAP
L�hetetty: La Maa 06, 2010 23:21 (GMT 3)

Laitoin 82ohmia 5w lankavastuksen. Toistuva virran kytkeminen 10 kertaa l�mmitti vastusta, mutta kesti toistaiseksi. Virtapiikki on aika iso ja mietiskelin mit� vastus moisesta tykk��. 82 ohmin 5 watin vastus ei teoriassa jatkuvaa virtaa kest� kuin nelj�nnesamppeerin, joten voi olla aika ohutta lankaa. NTC voisi olla my�s hyv� ratkaisu.

Analogiaelektroniikka :: Sy�ksvirran rajoittaminen

jahonen — Sat, 06 Mar 2010 09:33:20 GMT

Kirjoittaja: jahonen
L�hetetty: La Maa 06, 2010 12:33 (GMT 3)

Ei tuo 150 ohmia v�ltt�m�tt� ihan mets�ss� ole, omassa vahvistinviritelm�ss� jossa on 1.6 kVA toroidimuuntaja, on 4x15 ohmin 6W vastusta sarjassa tuota tarkoitusta varten. Tuskin arvolla muuta merkityst� on kuin ett� on tarpeeksi suuri ett� ei sulakkeet pala ja toisaalta tarpeeksi pieni ett� k�ynnistysaika on riitt�v�n lyhyt.

t. Janne

Analogiaelektroniikka :: Sy�ksvirran rajoittaminen

TAP — Sat, 06 Mar 2010 09:19:38 GMT

Kirjoittaja: TAP
Aihe: Sy�ksvirran rajoittaminen
L�hetetty: La Maa 06, 2010 12:19 (GMT 3)

Yksivaiheisesta 230V hitsauskoneesta k�r�ht�nyt vastus, joka rajoittaa virtaa verkkoon kytkett�ess�. Vastus ohitetaan releell� kun 2x470uF kondensaattorit ovat varautuneet tarpeeksi. Kokeilin 150 ohmin tehovastuksella ja toimiihan se. Olisiko kenell�k��n kokemusper�ist� tai muuta tietoa sopivasta arvosta? Ajattelisin, ett� kuitenkin huomattavasti alle 150 ohmia. Kooltaan alkuper�inen perinteisen vastuksen n�k�inen p�tkyl� oli 2,5cmx1cm. Vastaavaa Helvi Solution 3100 -konettakaan ei satu kenell�k��n tutulla olemaan.

Mikrokontrollerit ja ohjelmointi :: L�mp�mittari 2 (tai 4) anturilla AVR:ll�

StiNgeR — Fri, 05 Mar 2010 16:08:38 GMT

Kirjoittaja: StiNgeR
L�hetetty: Pe Maa 05, 2010 19:08 (GMT 3)

Itse sain LCD:n ja 2 anturin koodin �ngetty� 2k tilaan, tosin ei j��nyt tavuakaan yli.

Mikrokontrollerit ja ohjelmointi :: L�mp�mittari 2 (tai 4) anturilla AVR:ll�

jkaart — Fri, 05 Mar 2010 14:36:18 GMT

Kirjoittaja: jkaart
L�hetetty: Pe Maa 05, 2010 17:36 (GMT 3)

Ei t�m� loppujen lopuksi ole mahottumuus toteuttaa Arduinolla ja atmega8 piirill� jos j�tt�� bootloaderin pois niin hyvin mahtuu...
Koska nyt t�ll�hetkell� kuluu muistia ~6,5kt + 2kt bootloader
Nyt tossa Arduinossa on kiini lcd n�ytt�, 2 anturia ja laitos viel�p� l�hett�� l�mp�tilan koneelle USB-piuhaa pitkin.