Riippuuko skoopin mittapään läpilyönti pääosin proben kompensointikonkan jännitekestävyydestä?

Jännitekestävyydet ovat huonoimmillaan vain 250V. Ongelma tulee eteen varsinkin putkivahvareita tutkittaessa.Skoopin DC Coupling asennossa ymmärrän että proben yli vaikuttaa 90% sisääntulevasta jännitteestä ja konkka lyö yli jännitekestoisuuden tullessa ylitettyä.

Entä sitten AC coupling asennossa, onko skoopin AC coupling konkka sarjassa proben konkan kanssa
jännitekestoisuutta ajatellessa,jolloin virta ei kulje ja sen yli vaikuttaa jännite? Onko jännitekestävyys alla olevan kuvan arvojen mukaisesti 300V+400V vai vain 300V?




Asian voi tietysti ratkaista, jos ei koske putkivahvistimen pääteputkien anodi piireihin tai jos käyttää
esim. 1000V kestävää konkkaa proben päässä.Tällöin on muistettava purkaa konkka joka mittauksen jälkeen maahan ennen uutta mittausta.Miten tässä tapauksessa, onko skoopissa käytettävä AC vai DC coupling asentoa?

Sanoisinpa että skoopin inputin ollessa AC-asennossa, jännitekeston määrää skoopin AC-kytkentäkonkka. Proben konkkahan ei lataudu tasajännitteeseen koska sen yli on 9 M vastus.

Käyttäisin tuossa ulkoisen konkan tapauksessa DC-asentoa koska se toimii sen ulkoisen konkan latausreittinä. Muutenhan DC-offset ei katoa.

t. Janne

Tarkoititko DC offsetin katoamisella sitä, että proben päässä oleva konkka purkautuu nopeammin kuin skoopin AC kytkentäkonkka 9M vastuksen takia ja skoopin konkka ei ehdi purkautua kokonaan tasajännitteestä joten on parempi oikosulkea AC kytkentäkonkka skoopin DC asennolla?

Onko siis niin,että 1x probella skoopin konkan yli vaikuttaa 100% tulevasta jännitteestä ja 10X probella
vaikuttaa yhä n. 90%? Tällöin 10X probe antaa vain 10% paremman suojan ylijännittä vastaan?
Toisinsanoen on siis sama vaikka 10X proben jännitekestoisuus olisi 600V, niin skoopin 400V konkka määrää max jännitteen?

Kumpi on parempi proben päässä edellä mainittu konkka vai vastus jännitejakaja pienentämään skoopille tulevaa jännitettä?

käyttäjän kannalta 600V probe siis antaa turvaa eristyksen suhteen verrattuna 400V probeen, mutta
skooppia se ei turvaa sen enempää?

Kommentit tervetulleita.Kiitos

Proben konkka ei lataannu kuin siinä tapauksessa jos skooppi on DC-asennossa. Skoopin AC-asennossa proben 9M vastuksen läpi ei kulje DC-virtaa.

Jos skooppi on AC-asennossa niin riippumatta siitä onko probe 1:1 vai 1:10, skoopin konkka on se joka ottaa täyden DC-jännitteen vastaan. Tämä on helppo mieltää poistamalla kytkennästä kaikki kondensaattorit ja miettimällä mihin se jännite siinä lopulta syntyy. 1:10-proben 9M vastus toimii skoopin konkalle vaan "latausvastuksena". Joten sikäli 1:10-probesta ei ole apua kokonaisjännitekeston kasvatuksessa AC-asennossa.

Varmaan jos pientä AC-signaalia haluaa mittailla suuren DC-offsetin päältä niin tuo konkkaversio on paras. Tosin ehkä viisain olisi laittaa skoopin puolelle myös joku pienempi vastus maata vasten jotta konkkaan ei jää suurta jännitettä ja purkautuminenkin tapahtuu nopeammin kuin proben/skoopin 10M/1M vastuksen kautta.

t. Janne

Lisää näitä peruskysymyksiä selventämään asioita koskien tasajännitekestoa.
Miten sitten 100X probe käyttäytyy? Ottaako siinäkin AC coupling asennolla skoopin konkka täyden jännitteen vastaan? Onko 100X perusmallisen proben kytkentä kuin 10X:n vastaava vai onko toisissa malleissa jännitejakaja jo ennen skooppia? Paljonko on 100X proben kompensaatiokonkan jännitekesto yleensä?

Miten sitten yleensä mitattaessa AC coupling asennolla, jääkö skoopin konkkaan aina mitattu jännite?
(joka tosin kai ei ole energialtaan suuri pienestä konkasta johtuen?)
Pitääkö tämä jännite purkaa myös maahan kuten proben pään lisäkonkan tapauksessa?

En tiedä päteekö tämä kaikkiin maailman 1:100 probeihin (ei varmaankaan koska Agilentilta löytyi useampia 1:100-malleja joihin tuo ei päde) mutta ainakin tämä Agilentin 4 kV malli näyttää omaavan 66.7 MΩ tuloresistanssin:

http://cp.literature.agilent.com/litweb ... -92002.pdf

Tuosta voisi päätellä että vastusketjussa on jännitteenjako jossain mittapäässä, muutenhan tuloresistanssi pitäisi olla 99 MΩ, mikäli tuo olisi tehty ihan samaan tapaan kuin 1:10 probe.

Muutenkin olisi kyllä varmaan aika hasardia tehdä noille jännitteille mittapäätä jonka vaimennuksen voisi helposti tehdä tyhjäksi yksinkertaisella skoopin asetuksella.

t. Janne