Tiedote ylläpidolta:

Elektroniikkafoorumi sulkeutuu tietoturva ongelmien takia.
Käyttäjien tietoja (yv:t, sähköpostiosoite ja salasanan hash) on saattanut vuotaa vääriin käsiin.

Foorumi on asettettu vain luku tilaan. Vanhoja keskusteluja voi lukea palvelinsopimuksen päättymiseen asti.
Tietokannasta on poistettu kaikki salasanat, sähköpostiosoitteet ja yksityisviestit.

Jos haluat saada omat yksityisviestisi, lähetä sähköpostia yllapito@elektroniikkafoorumi.com
samasta sähköpostista mikä oli foorumin tiedoissa niin voin kaivella niitä varmuuskopioista.

Mielenkiintoni foorumin ylläpitoon on viime vuosina ollut vähäistä jo muutenkin joten tähän on hyvä lopettaa.
Kiitokset kaikille käyttäjilla ja pahoittelut mahdollisista ongelmista.

Päivitys: Näyttäisi siltä että mahdollinen vuoto koski vanhaa phpBB2 tietokantaa,
joten helmikuuta 2012 uudemmat tiedot pitäisi olla turvassa.

-Lahha
yllapito@elektroniikkafoorumi.com


Auton lämmitys - virrankulutus

Keskustelua verkkovirtakytkennöistä

Valvoja: Moderaattorit


Kokenut jäsen
Kokenut jäsen
Viestit: 200
Liittynyt: La Loka 17, 2009 1:44
ViestiLähetetty: Su Huhti 28, 2013 23:08
Niksa kirjoitti:Okei, kiitos selvityksistä. Tuota hilavastuksen laskentaa en ihan ymmärtänyt. Enkä oikein suomeksi siitä mitään löytänyt, mutta koitan nyt etsiä lontooksi tietoa.


Optoerottimesi on nollapisteessä kytkevä, eli kun vaihtojännite heiluu plussan ja miinuksen välillä, niin opto alkaa johtamaan kun jännite on nollakohdassa (käytännössä jännite on pari volttia plussalla tai miinuksella). Nyt kun opton triak johtaa ja jännite alkaa nousemaan, nousee myös liipaistavan triakin hilalle menevä virta. Kun hilavirta on n. 10 mA, niin triak liipaisee ja muuttuu johtavaksi. Samalla hilapiirin jännite ja virta putoaa lähes nollaan (1,5 V). Jännitteen seuraavan nollakohdan lähestyessä, triakin läpi kulkeva virta putoaa alle pitovirran ja triak menee johtamattomaan tilaan. Se pitää siis liipaista erikseen joka puolijaksolle johtavaksi.

Niksa kirjoitti:Tuossa jäähytys tarpeen laskemisessa varmaan olisi syytä ottaa laskuihin mukaan sisätilanlämppärin watit. Rittäneekö 1200W sisätilanlämppärille?
1700W/230V ≈ 7,4A
7,4A * 1,5V = 11,25W
(90°C-25°C)/11,25W = 5,78 K/W - 1K/W = 4,78 K/W
Näin ollen se vaatisi jonkin näiden tyyppisen rivan:
http://www.tme.eu/fi/details/sk129-63st ... ektronik/#
http://www.tme.eu/fi/details/sk64-37sa1 ... 75sa1xm3/#

Oonko ihan hukassa näiden kanssa?


Kyllä tuo minun mielestä oikein meni. Viisaammat voi korjata, jos ei mennyt oikein.

Silloin kun auton lämmitystä tarvitaan, niin ympäröivän ilman lämpötila on todellisuudessa vähemmän kuin +25°C, mutta ei sekään hyvä ole, että kesällä kokeiltaessa triak palaa oikoseen. Toisaalta kesällä lämpötila voi olla korkeampikin, varsinkin jos kotelo on eristävä/muovia. Kannattaa muuten laittaa hilavastukseksi palamaton/leimahtamaton versio, mahdollisen triakin oikoseen menon varalta.

Vanhempi jäsen
Vanhempi jäsen
Viestit: 594
Liittynyt: Ma Tammi 29, 2007 21:52
ViestiLähetetty: Ma Huhti 29, 2013 0:45
Itse olen autoon tulevat kytkennät mitoittanut ihan suosiolla 50⁰C lämpötilaan, ihan vaan varmuuden vuoksi. Kesällä autossa saattaa lämpö nousta helpostikin tuohon viiteenkymppiin ja jos talvella toimimaan tarkoitettua kytkentää sattuu testaamaan kesällä niin on hyvä olla kuitenkin vähän marginaalia ettei heti paisteta osia.

Ja kohtuullinen ylimitoitus kannattaa lähes aina, liian tiukille mitoitetuissa kytkennöissä herra Murphy tulee liian herkästi toteuttamaan itseään. Monessa harrastelijakytkennässä (ja itseasiassa ihan sarjatuotantolaitteissakin) näkee hurjan tiukalle mitoitettuja osia, esim 15V käyttöjännitelinjassa 16V konkkia tai 4x1.5V paristoilla toimivissa laitteissa 6.3V konkkia. Samoin jäähdytyslevyt on monesti mitoitettu ihan rajoille eikä mitään varmuusvaraa ole jätetty. Sitten vaan toivotaan että homma toimii.
Avatar
Jäsen
Jäsen
Viestit: 62
Liittynyt: Pe Heinä 29, 2011 23:00
ViestiLähetetty: Ti Huhti 30, 2013 11:35
Tajusinko nyt oikein, että datalehdessä tuo VGT on se jännite, jossa triacin olisi syytä liipaista.
Ja IGT on taasen se virta, jossa sen pitäisi liipaista.
Jos näin on, niin voinko laskea vastuksen arvon seuraavalla tavalla?
R = U/I
0,4V/0,01A = 40Ω

Käviskö siihen tämmönen ihan normi metallikalvovastus:
http://www.tme.eu/fi/details/1w-39r-1%2 ... f0390a10/#

Koteloinnin kanssa voi tulla ongelmia, kun sen pitäisi olla varmaan IP25- tai IP35-luokitus, ja samalla pitäisi saada triacin tuottama lämpö poistettua kotelon sisältä. Ideoita?

Edit. Ellei jopa IP45.
Varmaan lämpötilan takia elkotkin joutuu varaamaan 105°C kestävää mallia, vaikka se lämpötila tuskin nousee sinne 90°C, johon tuon jäähytys rivan mitoitin.
Muuntajalla näyttäisi olevan 60°C maksimi ympäröivä lämpötila.

Edit2. Toimisko jokin alumiini kotelo tässä tarkoituksessa? Jos laittais jonkun tuollaisen 32mm korkean kotelon, kun jäähytysripa on 28mm, niin että se ripa ottaa kiinni koteloon. Tällöin tosin pitäisi eristää jäähytysripa triacista.

Edit3. Onko tuo -100ppm paljon tuossa taajuusvirheessä, kun lämpötila laskee -25°C ja -30°C välille?
http://www.tme.eu/fi/Document/e2ea6bb7c ... 0PPM-S.pdf

Kokenut jäsen
Kokenut jäsen
Viestit: 200
Liittynyt: La Loka 17, 2009 1:44
ViestiLähetetty: Ke Touko 01, 2013 11:01
Niksa kirjoitti:Tajusinko nyt oikein, että datalehdessä tuo VGT on se jännite, jossa triacin olisi syytä liipaista.
Ja IGT on taasen se virta, jossa sen pitäisi liipaista.
Jos näin on, niin voinko laskea vastuksen arvon seuraavalla tavalla?
R = U/I
0,4V/0,01A = 40Ω

Käviskö siihen tämmönen ihan normi metallikalvovastus:
http://www.tme.eu/fi/details/1w-39r-1%2 ... f0390a10/#


Triakin voi ajatella virtaohjatuksi komponentiksi, niinkuin bipolaaritansistorin. Igt on hilavirta joka vaaditaan, että triak liipaisee johtavaksi. Vgt on terminaalin ja hilan välinen jännite liipaisuhetkellä. Triakin voi liipaista melkein missä tahansa puolijakson kohdassa. Liipaisun voi tehdä vaikka silloin kun terminaalien välinen jännite on maksimiarvossaan. Triaksäätimissä käytetään tuota ominaisuutta. Kun triak johtaa vain osan puolijaksojen ajasta, niin säätimen lähtöjännitteen tehollisarvokin on vain osa syöttöjännitteen tehollisarvosta.

Hilavastuksen arvoksi laittaisin 330 ohm. Osittain hihasta vedetty arvo. Metallikalvovastus käy.

Niksa kirjoitti:Koteloinnin kanssa voi tulla ongelmia, kun sen pitäisi olla varmaan IP25- tai IP35-luokitus, ja samalla pitäisi saada triacin tuottama lämpö poistettua kotelon sisältä. Ideoita?

Edit. Ellei jopa IP45.
Varmaan lämpötilan takia elkotkin joutuu varaamaan 105°C kestävää mallia, vaikka se lämpötila tuskin nousee sinne 90°C, johon tuon jäähytys rivan mitoitin.
Muuntajalla näyttäisi olevan 60°C maksimi ympäröivä lämpötila.

Edit2. Toimisko jokin alumiini kotelo tässä tarkoituksessa? Jos laittais jonkun tuollaisen 32mm korkean kotelon, kun jäähytysripa on 28mm, niin että se ripa ottaa kiinni koteloon. Tällöin tosin pitäisi eristää jäähytysripa triacista.

Edit3. Onko tuo -100ppm paljon tuossa taajuusvirheessä, kun lämpötila laskee -25°C ja -30°C välille?
http://www.tme.eu/fi/Document/e2ea6bb7c ... 0PPM-S.pdf


Triakin voi ruuvata suoraan (sähköinen eriste väliin) alumiinikotelon kylkeen. Kotelo pitää muistaa suojamaadoittaa. Kotelon olisi syytä kestää voimakas vesisuihku (IPX6).
Ehkä sitä relettäkään ei kannata täysin poissulkea. Rele kestää oikein mitoitettuna kauan tuollaisessa käytössä. Triakkia käytetään yleensä vain silloin kun ON/OFF kytkentöjä tulee todella paljon, tai jos tehoa pitää pystyä säätämään.

100 ppm ei ole paljon, tai riippuu tietysti vaatimuksista. http://fi.wikipedia.org/wiki/Ppm Jos tarkkuus ei riitä, niin voi käyttää lämpötilakompensoitua kideoskillaattoria tai kideuunia.

Kokenut jäsen
Kokenut jäsen
Viestit: 200
Liittynyt: La Loka 17, 2009 1:44
ViestiLähetetty: Ke Touko 01, 2013 11:21
Halpakin 16 A piirikorttirele kestää tuossa käytössä (resistiivinen kuorma) helposti 100.000 kytkentää.
Avatar
Jäsen
Jäsen
Viestit: 62
Liittynyt: Pe Heinä 29, 2011 23:00
ViestiLähetetty: Ke Touko 01, 2013 23:17
Ei tuo relekkään poissuljettu ole, mutta kun kaipasin jotain uutta ihmeteltävää. Samalla tulee suunnilleen tutuiksi nuo optot ja triacit.

Kokenut jäsen
Kokenut jäsen
Viestit: 200
Liittynyt: La Loka 17, 2009 1:44
ViestiLähetetty: To Touko 02, 2013 2:22
Niksa kirjoitti:Ei tuo relekkään poissuljettu ole, mutta kun kaipasin jotain uutta ihmeteltävää. Samalla tulee suunnilleen tutuiksi nuo optot ja triacit.


Juu, tekemällä oppii hyvin.

Muitakin tapoja on, jos haluaa päästä eroon mekaanisesta releestä. Kahdella n-mosfetilla saa myös tehtyä releen vaihtovirralle. Tuohon sopivat fetit on vielä kalliita, mutta ne kehittyvät nopeasti ja tulevat korvaamaan triakit pienitehoisissa laitteissa. Tehohäviö olisi vähän pienempi. 1,9 W 7,4 ampeerilla, eli 0,95 W per fetti. Käytin tätä tyyppiä laskuissa: http://www.digikey.fi/product-detail/en ... ND/3424543
Hintaa on tosiaan melkoisesti (36€/kpl). Fetin etuna triakkiin verrattuna on se, että se on helppo ohjata johtamattomaksi myös silloin kun sen läpi kulkee virtaa. Triak taas johtaa niin kauan kun sen läpi kulkee virtaa joka ylittää minimi pitovirran, eli virran on laskettava lähen nollaan ennen kuin se menee johtamattomaksi. Sinun sovelluksessa tuosta ominaisuudesta ei tosin ole hyötyä. Tehonsäätimissä siitä on etua, koska suuremmalla taajuudella häiriönpoistokelat ja -kondensaattorit ovat pienempiä.

Fetin tehohäviö lasketaan vähän eri tavalla, kuin triakin. Triakilla on bipolaaripuolijohteille ominainen kynnysjännite, joka määrää suurelta osin terminaalien yli jäävän jännitehäviön. Eli virta ei vaikuta jännitehäviöön kovin paljoa. Fetin kanava taas käyttäytyy samalla tavalla kuin vastus ja jännitehäviö on suoraan verrannollinen virtaan. Tuon esimerkkinä olevan fetin kanavan resistanssi on johtavana 0,017 ohmia. Uuden sukupolven piikarbidi-fetit (SiC fet) on lupaavia, koska ne voidaan tehdä suuremmalle jännitteelle kuin perinteiset. Niiden kehitys on vasta alussa.

Fettireleen toimintaperiaate: http://www.irf.com/technical-info/designtp/dt94-5.pdf

Kokenut jäsen
Kokenut jäsen
Viestit: 200
Liittynyt: La Loka 17, 2009 1:44
ViestiLähetetty: To Touko 02, 2013 2:38
Se tuli vielä mieleen, että kannattaa lisätä snubberi kytkentään, vaikka kuormasi on lähes kokonaan resistiivinen. Mitä enemmän kuormalla on induktanssia, niin sen tärkeämpi se on. Snubberi suojaa kytkevää puolijohdetta ylijännitepiikeiltä. Tuohon sopiva snubberi syntyy kun kytkee 0,1 µF polkon ja 100 ohm vastuksen sarjaan. Snubberi kytketään kytkevän puolijohteen rinnalle.
Avatar
Jäsen
Jäsen
Viestit: 62
Liittynyt: Pe Heinä 29, 2011 23:00
ViestiLähetetty: Pe Touko 03, 2013 12:04
Vaikuttaa aika mielenkiintoiselta tuo fettirele. Täytyy tässä lähipäivinä, kun on enempi aikaa, tarkistella vähän enempi tuota, silkasta mielenkiinnosta. :)

Nämä komponenti varmaan käyvät tuohon snubberiin:
http://www.tme.eu/fi/details/mks4-100n_ ... 5d00kssd/#
http://www.tme.eu/fi/details/1w-100r-1% ... f0101a10/#

Kokenut jäsen
Kokenut jäsen
Viestit: 200
Liittynyt: La Loka 17, 2009 1:44
ViestiLähetetty: Pe Touko 03, 2013 13:10


Nuo riittää hyvin snubberiksi.
Edellinen

Paluu Verkkovirtakytkennät

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron