Anteex taas tyhmät kysymyxset !! Mut miten mitataan vastuksia scoopilla ?
Kaveri sanoi et todelliset (säätö vastuksien toiminnat ) esim TPS. mitataan scoopilla !??
Varmaan joku ref. jännite täytyy olla ???
(TPS=throtle Position Sensor) , Kaasuläpän asento anturi!!! Yleensä säätö vastus??
Tiedote ylläpidolta:
Elektroniikkafoorumi sulkeutuu tietoturva ongelmien takia.
Käyttäjien tietoja (yv:t, sähköpostiosoite ja salasanan hash) on saattanut vuotaa vääriin käsiin.
Foorumi on asettettu vain luku tilaan. Vanhoja keskusteluja voi lukea palvelinsopimuksen päättymiseen asti.
Tietokannasta on poistettu kaikki salasanat, sähköpostiosoitteet ja yksityisviestit.
Jos haluat saada omat yksityisviestisi, lähetä sähköpostia yllapito@elektroniikkafoorumi.com
samasta sähköpostista mikä oli foorumin tiedoissa niin voin kaivella niitä varmuuskopioista.
Mielenkiintoni foorumin ylläpitoon on viime vuosina ollut vähäistä jo muutenkin joten tähän on hyvä lopettaa.
Kiitokset kaikille käyttäjilla ja pahoittelut mahdollisista ongelmista.
Päivitys: Näyttäisi siltä että mahdollinen vuoto koski vanhaa phpBB2 tietokantaa,
joten helmikuuta 2012 uudemmat tiedot pitäisi olla turvassa.
-Lahha
yllapito@elektroniikkafoorumi.com
Scooppi kysymyxiä
Valvoja: Moderaattorit
10 viestiä
• Sivu 1/1
Ei siinä varmaankaan mitata vastusta, vaan jännite-eroa.
Kari Espoo, Finland
|
|
Kyllä sen pätkivän tps:n yleensä jo näkee ihan vastusmittauksellakin. Niiden alkavien pikkukatkosten aikaan se on vielä ihan
tyytyväisenä paikallaan, eikä kukaan vielä epäile sitä. Toki kytkemällä sen päihin jännitteen, ja tutkimalla liukua skoopilla näkee parhaiten pätkimisen. Tosin tuolla tavalla saattaa joutua hylkäämään ihan uusiakin "potikoita". Joten tutkijan suodatus pitää olla reenattu. |
|
|
|
Jos mittaustuloksesta pitää oikeasti päätellä jotain, eikä vain vahvistaa oletettua arvoa, niin ei voi liikaa korostaa mittalaitteen laatua.
Itsellä on pari Flukea noihin oikeisiin mittauksiin, ja sitten jokunen halpa "tallikäytössä" noihin vahvistuksiin. Omia mittareitaan pitää myös käyttää paljon, niin siinä oppii sitten erottamaan mikä on mittalaitteen temppuja ja mikä oikeaa vikaa. Sama koskee myös scoppeja, ainakin analogisia. Niillä on "tavat". Omien halpismittareiden kanssa voi vähän jotain saada aikaankin, mutta lainasellaiseen ei uskalla luottaa yhtään. |
|
Niin, ja digimittareissa on aina viivettä enemmän tai vähemmän. Itselläni on parikin halpisanalogimittaria joilla on näppärä tutkia juurukun tuollaisia hetkellisiä poikkeamia, siinä kun viisari reagoi käytännössä välittömästi johonkin poikkeamaan. Toki noissa analogimittareissa on oma opettelemisensa että niitä osaa tehokkaasti käyttää mutta juurikin tuollaisissa satunnaisten poikkeamien metsästyksessä tuntuvat olevan paljon kätevämpiä kuin digimittarit.
Tässä tulee taas ilmi se asia että pitää käyttää kyseiseen hommaan siihen parhaiten soveltuvaa mittaria. Ja sekään ei riitä että on oikea ja kallis mittari, pitää ihan oikeasti tuntea mittari ja osata tulkita sitä oikein. Halvallakin (mutta edes suunnilleen luotettavalla) mittarilla pystyy mittaamaan uskomattoman monipuolisesti eri asioita kun vain tietää mitä tekee. Digimittareissa pitää ottaa huomioon nimenomaan tuo hitaus, niissä monesti kestää mittauksen valmistuminen liikaa nopeiden tapahtumien seuraamiseen ja nimenomaan tässä asiassa analogimittarit ovat edelleen ylivoimaisia ellei skooppia ole saatavilla. |
|
Entäs Digi scooppi vs analogi scooppi ?? Kun oon kuullu "puhuttavan" että Digi scoopissakin on viive
Ei vissiin koske 5000€ FLUKE:ja |
|
|
|
Kovin kalliita digiskooppeja en ole edes kokeillut, mutta ei nuo testatut ole pärjänneet analogivehkeelle.
Tosin on digiskoopillekin omat hommansa, johon se sopii hyvin. Eli nykyään pitää olla molemmat. |
|
Nykyään on ihan hyviäkin digitaaliskooppeja joiden kanssa ei oikeastaan analogista ole kaivannut, Agilentin 2000 X ja 3000 X-sarjat ainakin. Noissa päivitystahti on 50000 tai 1000000 aaltomuotoa sekunnissa joten eroa analogiseen ei juurikaan enää ole. Itselläni on ollut 6000-sarjan Agilent jo joku 7 vuotta, eikä entistä analogista masiinaa ole kyllä ollut ikävä. Samoin kirkkausmodulaatio, eli useimmin toistuvat piirrot ovat kirkkaampia kuin harvemmin toistuvat, toimii kyllä ihan samaan tapaan kuin analogisessa skoopissa.
Noissa mainituissa on myös aliasjutut kunnossa joten onnistuu vaikka videon kuvapään säätö jos joku vielä sellaista tekee tai muuten haluaa katsella suurtaajuisen signaalin verhokäyrää. Analogisen skoopin "nopeudessa" on vieläpä se puute että sitä haettua yksittäistä glitchiä ei kuitenkaan näe sieltä kun se on hyvin himmeä verrattuna siihen muuhun piirtoon, sanotaan vaikka että 1 glitch sekunnissa ja itse signaali toistuu vaikka 50 miljoonaa kertaa sekunnissa. Digitaalisessa skoopissa voi laittaa aina päälle "infinite persist"-toiminnon jolla yksittäinenkin poikkeama jättää jäljen. Pitäisi olla erikoinen Tektronixin käyttämä MCP-kuvaputki, jotka taas ovat alttiina palamiselle, eli ei oikein sovi jokapäiväiseen käyttöön. t. Janne |
|
10 viestiä
• Sivu 1/1
Paikallaolijat
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa